miratiirikainen "Sä oot ihan hyvä tyyppi, mutta perussuomalaisista en tykkää"

Naftaliinista kaivettu kuntaliitosselvitys

  • Naftaliinista kaivettu kuntaliitosselvitys

Vuonna 2010 esitettiin Päijät-Hämeen yhdeksän kunnan (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki) yhdistymistä suureksi Lahden kaupungiksi, mutta kaikkien muiden kuntien valtuustot hylkäsivät liitosehdotuksen lukuun ottamatta Lahtea. Nyt kun Hollolaa on väkisin vedetty kuntaliitoskeskusteluun mukaan, kaivoin vuoden 2010 kuntaliitosselvityksen sekä yhdistymissopimuksen ”naftaliinista” ja luin perussuomalaisella ajatuksella asiakirjat läpi.



Sillä varauksella, että kyseisissä asiakirjoissa on jo melko paljon vanhentunutta tietoa, nostan esille joitakin tavallisen ihmisen kannalta esiintyviä epäkohtia. Asiakirjojen mukaan kuntien yhdistymisen tarkoituksena on:


”vahvistaa Päijät-Hämeen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Tavoitteena on luoda seudusta
asumisolosuhteiltaan houkutteleva sekä kaupunkimaisia että kylämäisiä asumisolosuhteita tavoitteleville, lisätä alueen asukaslukua merkittävästi ja parantaa työmarkkinoiden toimivuutta lisäämällä Lahden kaupunkiseudun työpaikkakeskittymän saavutettavuutta kaikkialta uuden kunnan alueelta.

 

Kuntaliitoksella tavoitellaan edellytyksiä seudun merkittävälle väestönkasvulle, mikä johtaa myös työllisyyden kannalta paranevaan kehään. Isot ja monipuoliset työmarkkinat houkuttelevat luokseen lisää työpaikkoja ja lisää asukkaita. Työikäisen väestön määrän kasvu parantaa seudun huoltosuhdetta, jota väestön ikääntyminen muutoin heikentäisi merkittävästi.


Suuri kunta työnantajana pystyy paremmin turvaamaan osaavan henkilökunnan saatavuuden tulevaisuudessa.


Hallintoa keventämällä ja yhdistyvien kuntien päällekkäisiä toimintoja karsimalla voidaan kuntataloutta keventää ja siirtää voimavaroja palvelujen turvaamiseen.”



Lähden liikkeelle siitä, että selvitystä oli tekemässä todella runsaslukuinen työryhmä toimikuntineen. Silmiinpistävää runsaslukuisessa poliitikkoedustuksessa oli se, että perussuomalaisia tässä porukassa ei ollut syystä tai toisesta. Mielestäni työryhmässä pitäisi olla kaikkia näkökulmia käytettävissä, koska silloin demokratia toteutuu parhaiten. Voihan olla, että perussuomalaiset eivät ole halunneetkaan mukaan kuntaliitoskriittisyytensä vuoksi.



Kuntaliitoksella tavoitellaan alueen kilpailukyvyn paranemista. Kunnallisalan kehittämissäätiön
julkaisussa, jossa on tarkasteltu maamme aluerakenteen viimeaikaista ja tulevaa kehitystä, ennustetaan, että talouden ja väestön kasvu keskittyy muutamalle menestyvälle kaupunkiseudulle. Näiden joukossa ei kuitenkaan Lahtea ole. Menestystä ei voida luvata, joskin omilla päätöksillä voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen.



Päijät-Hämeen maakunnassa palkkataso on 92% valtakunnan keskitasosta. Lisäksi
päijäthämäläisten koulutustaso on maan keskitasoa alhaisempi. Teollisuus sekä maa- ja metsätalous ovat jatkossakin merkittävä työllistäjä seudulla. Kuitenkin liitosselvityksessä todetaan, että ”tulevaisuudessa ainakin osan viikkoa osa asukkaista tulee tekemään etätyötä” (koska julkiset liikenneyhteydet ja nykyisten kuntien työpaikat on viety keskuskaupunkiin, eli Lahteen). –En ole keksinyt, miten edellä mainittuja töitä tehdään etänä.



Asuinympäristöä pidetään Päijät-Hämeen vahvuutena ja työllisyyttä heikkoutena. Tänne on vaikea saada asukkaita. Selvityksessä kuitenkin mainitaan, että asiaa helpottaa lyhyt ja nopea etäisyys pääkaupunkiseudulle. Tämä toteamus pudottaa aika rankastikin pohjaa kuntaliitosmyönteisten henkilöiden väitteiltä työssäkäyntialueesta. Työssäkäyntialueeksihan määritellään maksimissaan 80km etäisyys kotoa työpaikalle. Esimerkiksi Hartolasta Lahteen tulee helposti yli 80km riippuen, mistä päin Hartolaa lähdetään liikkeelle. Saati että mentäisiin pääkaupunkiseudulle saakka! Tähän kun lisää polttoaineen hinnan, autoverotuksen ja kilometrikorvausten alasajon, niin pitkät työmatkat eivät ole kannattavia.



Kuntaliitoksessa ihmiset ajetaan asumaan vähintään lähimpään taajamaan palveluita heikentämällä. Nykyisiin kuntakeskuksiin on tarkoitus jättää aivan välttämättömimmät palvelut ja virastopalvelut muuttuisivat palvelupiste-tyyppiseksi, joissa on minimaalinen henkilökunta, mahdollisesti palveluneuvoja tai vastaava, ja hänkin ohjaa etupäässä käyttämään sähköisiä palveluita. Kuntaliitosselvityksessä vielä mainittiin ”mahdolliset kyläkoulut”, mutta yhdistymissopimuksessa niitä ei enää mainittu, vaan sivistyspalvelut tarjottaisiin niillä alueilla, joissa on riittävä määrä palvelujen käyttäjiä. Kuitenkaan ei ole määritelty, mikä on riittävä määrä.



Joukkoliikenteen osalta päämääränä on saada keskustaajamaan niin tiheä ja aikatauluiltaan selkeä joukkoliikenne, että aikatauluja ei tarvitse katsoa. kaikkialle ei kuitenkaan
saada kannattavasti joukkoliikennettä, joten kuntakeskusten ulkopuolinen liikenne perustuu henkilöautoihin. Tämähän tarkoittaa sitä, että jos et omista autoa, et myöskään pysty asumaan taajaman ulkopuolella – tai ainakaan kulkemaan sieltä minnekään. Matkakeskus Lahden rautatieaseman yhteyteen kuuluisi uuden uljaan yhtenäisen suurkunnan matkustustarjontaan. Selvityksessä todetaan riskinä ”huono poliittinen kulttuuri”, joka altistaa ”populistiselle paineelle”, jolloin joukkoliikennettä jouduttaisiin järjestämään silloinkin, kun se ei ole kannattavaa. Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että perussuomalaiset tulisivat sotkemaan tämänkin hyvän bisneksen sillä, että vaativat kansalaisille tasapuolisia ja oikeudenmukaisia palveluita asuinpaikasta riippumatta ajattelematta taloushyötyä ensimmäisenä.

 



Siirtyminen suurempaan kuntayksikköön vie palvelut kauemmas. Palvelut muuttuvat kasvottomiksi ja paikallinen identiteetti heikkenee. Myös sosiaaliset verkostot heikkenevät suuren yksikön myötä. Tämä riski esitetään selvityksessä. Suunnitelmissa on palvelujen laadun ja ennen kaikkea kustannustehokkuuden turvaamiseksi palvelujen porrastuksen voimistaminen. Tämä tarkoittaa suomeksi palvelujen karsimista.  Myös päätäntävalta paikallisista asioista on keskuskaupungilla ja niin sanotut aluelautakunnat ovat vain näennäisdemokratiaa ja ihmisten rauhoittelua varten. Vaikka aluelautakunnilla olisi määriteltyinä erilaisia tehtäviä, tehdään lopulliset päätökset kuitenkin lahtelaisvoimin Lahden valtuustossa, johon kehyskuntien edustus on 1-2 henkilöä/kunta. Hyvä esimerkki aluelautakunnan ”vallasta” on se, että ne saisivat tehtävän maankäytön suunnittelusta, mutta lopullista sanaa kaavoista aluelautakunnalla ei ole, vaan ne etenevät kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon. Kaikkien muiden kuntien kunnanjohtajat, paitsi Lahden, siirtyisivät aluksi muutosjohtajiksi ja sen jälkeen johonkin muuhun tehtävään.



Eläköityminen tekee toisaalta säästöt mahdollisiksi, mutta toisaalta syntyy työvoimapulaa.
Päijät-Hämeessä eläköityminen on uhka erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä sivistystoimessa - tilanne on sama koko maassa. Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan muuhun maahan verrattuna varsin edullisesti, joten sillä saralla merkittäviä säästöjä ei enää ole saavutettavissa. Sote-uudistuksella yritetään lähinnäkin edistää kuntaliitoksien syntymistä muun muassa sen varjolla, että yksikkökokojen pitää olla riittäviä. Jo nyt sote sopassa on ilmennyt paljon epäkohtia. Toisaalta potilaiden ja asiakkaiden näkökulma tuntuu hukkuvan uudistussekamelskaan ja talouslukuihin. Meillä sekä EU:ssa yleisesti on tulossa ensi vuoden alusta lähtien voimaan valinnanvapaus sekä potilasdirektiivi (EU/2011/24), jolloin asiakas voi vapaasti valita, missä hän saa hoitoa. Tämä valinnanvapaus koskee koko EU-aluetta ja sitä ei ole otettu huomioon ainakaan Päijät-Hämeessä. Ollaan keskitytty vain suurien ja tehokkaiden yksiköiden luomiseen ja kulujen hillitsemiseen – mikä toki ei ole pelkästään huono asia, mutta on syytä muistaa, että tässä sekamelskassa on monen henki ja terveys sekä työpaikka kyseessä.



Kuntaliitosselvityksessä korostetaan monelta osin keskitettyä toimintaa
ja palveluita. Se ei tavallisen kuntalaisen näkökulmasta ole välttämättä onni ja autuus. Monelle se tarkoittaa palveluiden saannin ja saavutettavuuden heikkenemistä. Lisäksi kuntaliitos ei lupaa yhtään sen helpompaa taloustilannetta, mutta se lupaa, että me nykyiset kuntalaiset emme enää ole päättämässä omista asioistamme, vaan ne määrätään Lahdesta käsin.



Nyt, kun olemme itsenäinen kunta, meillä on mahdollisuudet omilla toimillamme ja päätöksillämme, saada talous sellaiselle tolalle, että se tuo jatkossa vaurautta ja asukkaita kuntaamme. Nyt kun pidämme päämme kylmänä ja teemme rohkeitakin kunnallisia ratkaisuja, on meillä suuret mahdollisuudet saada kunnan asiat kuntoon. Kuntaliitosasiakirjat voi joka tapauksessa työntää takaisin naftaliiniin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Susanna Kinnunen

Se on sillei että jos nuo kunnat yhlistetiän, Hollolallahles ollaan tyytyväisiä ja Hollolassa aletaan toivoa subsidiariteettia.

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Itse kannatan Päijät-Hämeelle kahden kunnan mallia.

Hollola, Nastola, Orimattila ja Kärkölä osaksi Lahtea.

Hartola, Sysmä, Asikkala ja Padasjoki osaksi Heinolaa.

Hämeenkosken siirtäisin maakuntarajan toiselle puolelle osaksi suur-Hämeenlinnaa (Hämeenlinna + Hattula + suuri osa Janakkalasta. Tervakosken ja Vähikkälän alueet liittäisin osaksi Riihimäkeä).

Susanna Kinnunen

Heinola taitaa olla kuitenkin kauempana kuin Padasjoen naapurikaupunki (hihi) Hämeenlinna. Eli Padasjoelle kunnan liittäminen siihen suuntaan olisi kelvoton idea.

Kannatuksestasi kysyisinkin, miksi ihmeessä?

Toimituksen poiminnat